Esinetutkimuksen työpaja

Tavoitteet

Esinetutkimuksen työpajan tavoitteena on kehittää osallistavaa kotiseututoimintaa. Ajatuksena on, että oppilaat ja vapaaehtoiset kohtaavat esinetutkimuksen äärellä samalla pohtien, mikä on museoesine, miten museoesine eroaa tavallisesta esineestä ja miksi museoesineiden tiedot kerätään talteen. Samalla koululaisilla on mahdollisuus tutustua kotiseutumuseoon uudenlaisen kokemuksen, elämyksen ja yhdessä tekemisen kautta.

Järjestäjät ja osallistujat

  • Kuhmalahden kotiseutumuseo
  • Pirkanmaan maakuntamuseon seutumuseohanke
  • Neljä Kuhmalahden vapaaehtoista
  • Pohjan koulun 34 oppilasta ja kolme opettajaa

Tarvikkeet

Suunnittelu

Ennen työpajaa valitaan esineet ja perehdytään esineiden taustoihin luettelointilomakkeen pohjalta. Esineitä olisi hyvä valita useita (2-3 per ryhmä), joita voi työpajan aikana vaihdella.

Esinetutkimuksen työpaja

Kaksituntinen työpaja aloitettiin klo 9. Aluksi kokoonnuimme kaikki makasiinirakennuksen alakertaan, seutumuseotutkija piti lyhyen alustuksen, jossa yhdessä pohdittiin, mikä on museo ja museoesine ja miten tavallinen esine ja museoesine eroavat toisistaan ja miksi esineistä luetteloidaan. Lopuksi kävimme yhdessä läpi työpajan askelmerkit ja luettelointilomakkeen täyttämisen.

Esinetutkimuksen työpaja Kuhmalahden kotiseutumuseolla. Kuva: Hanna Jaakola, Pirkanmaan maakuntamuseo.

Pohjan koulun oppilaat jakautuivat kolmeen ryhmään (pienet ja isot omiin ryhmiinsä). Joka ryhmän mukana kiersi opettaja pitämässä vahtia ja auttamassa oppilaitaan. Jokaisella vapaaehtoisella oli museolla oma piste (makasiinin alakerta ja yläkerta sekä pakarirakennus), jossa hän kertoi valitsemistaan esineistä, vastasi oppilaiden kysymyksiin ja opasti luettelointilomakkeen täyttämisessä. Pienemmät täyttivät lomakkeet pareittain ja isommat saivat omat lomakkeet täytettäväkseen.

Ryhmä sai mukaansa muutamat parit puuvillahanskoja, joita käytettiin aina, kun esineisiin koskettiin. Ryhmästä valittiin myös mittaaja tai kaksi, jotka mittasivat mittanauhalla esineen. Jokaisessa pisteessä oppilaat tutkivat esineitä ja täyttivät lomakkeita n. 30 minuutin ajan, jonka jälkeen vaihdettiin kohdetta ja vapaaehtoista. Kolme ryhmää kiersi kaikki kolme pistettä. Seutumuseotutkija kiersi dokumentoimassa työpajoja ja auttamassa vapaaehtoisia. Pajan päätteeksi seutumuseotutkija valokuvasi kaikki oppilaiden lomakkeet, jonka jälkeen oppilaat saivat lomakkeet mukaansa kouluun vietäväksi, jotta he voivat myöhemmin palata esineisiin ja niiden tarinoihin.

Työaika

Seutumuseotutkijan käyttämä työaika esinetutkimuksen työpajan suunnitteluun ja toteutukseen oli yhteensä 4,5 työpäivää.

Jatkoa ajatellen

Esinetutkimuksen työpaja onnistui hyvin ja kaikki olivat tyytyväisiä työpajan kulkuun. Kyseessä oli ensimmäinen työpaja ja muutamia kohtia voisi kehittää vielä paremmiksi:

  • Vapaaehtoisten rooli jo suunnitteluvaiheessa olisi tärkeää, jotta esineet ja tehtävät tulisivat tutuiksi.
  • Esinevalinnoissa olisi hyvä huomioida, että varsinkin pienet hahmottaisivat, mikä esine on. Abstraktit ja vaikeasti hahmotettavat esineet olivat hankalia tutkittavia.
  • Parhaiten työpaja toimi 1-3. luokkalaisten kanssa.
  • Kaksituntinen työpaja oli juuri sopiva.

Sivun pääkuva: Kuhmalahden kotiseutumuseo, esineiden tarinapaja. Hanna Jaakola, Pirkanmaan maakuntamuseo.